MSL2013_4

Markkinointisuunnitelman laatiminen ennen Internetiä ja sen jälkeen – vertailu SOSTAC®-mallin avulla

Mikä on SOSTAC® -malli?

SOSTAC® on markkinoinnin suunnittelumalli, jota pidetään edelleen yhtenä suosituimmista malleista, koska se on helppo muistaa ja sitä voi soveltaa sekä sähköisessä että kaiken kattavissa markkinointisuunnitelmissa. Sen suunnitteli kirjailija ja puhuja PR Smith 1990-luvulla.

Herra Smith esittelee videolla, kuinka laatia täydellinen suunnitelma neljässä minuutissa. Helppoa, kun sen osaa. SOSTAC - how to write the perfect plan (in 4 minutes) - YouTube
 

SOSTAC®-mallissa on kuusi suunnitteluvaihetta:

S = Situation Missä tilanteessa olemme nyt?
O = Objectives Missä haluaisimme olla?
S = Strategy Miten saavutamme tavoitteet?
T = Tactics Miten toimimme käytännössä?
A = Action Toimintasuunnitelman toteuttaminen
C = Control Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?
 
Nykyään suunnittelumalliin lisätään vielä 3M–ajattelu l. kolmen tärkeimmän resurssin huomioiminen suunnittelussa.
M= Men, henkilöresurssit
M= Money, tulo- ja menoarvio
M= Minutes, aikataulu
 

Markkinoinnin suunnitteluvaiheet

1. Missä tilanteessa olemme nyt?

SOSTAC–mallin käyttäminen on varmasti ollut toimiva tapa suunnitella markkinointia aikaa ennen Internetin käyttöä ja myös sen jälkeen. Mallin avulla selvitetään samat perusasiat yrityksen markkinoinnista; mitä, kenelle, miksi, markkinatilanne, kilpailijat, yrityksen sisäiset resurssit… Tätä vaihetta voisi verrata myös perinteisen markkinoinnin SWOT-analyysin tekemiseksi.

Oleellinen muutos on tapahtunut yritysten toimintaympäristössä, joka on kasvanut Internetin kautta maailman laajuiseksi markkinointimahdollisuudeksi. Tilannearvion tekemiseen on tällä hetkellä mahdollisuus kerätä monipuolista tietoa Internetistä. Tietoa saa 2407365 ja sitä voi mitata erilaisilla työkaluilla esim. tekemällä kävijäprofilointia ja seuraamalla kilpailijoiden toimintaa. Internetin vuorovaikutus ominaisuudet mahdollistavat jatkuvien asiakaspalautteiden vastaanottamiset ja niistä saatujen tulosten keräämiset. Uskoisin, että suunnitelman laatiminen vaati nykyisin enemmän tietoteknistä osaamista ja aikaa kuin aikaisemmin käytettävissä olevan laajemman tietomäärän keräämisessä ja analysoimisessa.

2.  Missä haluaisimme olla?

Kaikilla yrityksillä on aina ollut ja tulee aina olemaan oma visio olemassa olostaan. Yritykset asettavat itselleen tavoitteet mm. myynnissä, tuotteissa ja palveluissa, arvostuksessa, mielikuvissa, toiminnan tehokkuudessa ja asiakkaiden sitouttamisessa. Tavoitteiden asettaminen ei ole juuri muuttunut Internet-ajalla.

Tavoitteille pitää kuitenkin muistaa asettaa mitattavat määreet. Mikäli tavoitteet liittyvät Internetin kautta tulevaan myyntiin, asiakkaiden sitouttamiseen ja yrityksen näkyvyyteen antaa Internet uusia ulottuvuuksia niiden mitattavuuteen. Mitattavien tavoitteiden asettaminen on helpompaa Internetin tarjoamien työkalujen kuten Google Analyticsin ansiosta.

3.  Miten saavutamme tavoitteet?

Kuluttajista ja yrityksistä tehtyjen tutkimustietojen ja muiden arvokkaiden tilastojen saaminen Internetistä päätösten tekemisen perustaksi on helpompaa kuin ennen. Asiakkaiden segmentointi markkinoinnissa on myös helpompaa kuin aikaisemmin. Helpompaa on myös oman toiminnan asemointi suhteessa toimialaan ja kilpailijoihin, koska vertailutietoa on saatavissa paremmin kuin ennen.

4.  Miten toimimme käytännössä?

Toimintasuunnitelman tekeminen on muuttunut haastavammaksi kuin aikaisemmin rajattomilla markkinoilla olevien lukuisten jakelukanavien ja vaihtoehtojen takia. Haasteena on, kuinka kohdistaa toimenpiteet ja valita oikeat markkinointikanavat. Toisaalta markkinasegmenttien kohdennettavuus on parempi ja sitä kautta myös toiminnan tehokkuus. Aikaisemmin segmentoiminen oli huomattavasti vaikeampaa.
 
Markkinointiviestinnässä mahdollisuuksia on tullut lisää uusien jakelukanavien kuten sosiaalisen median kautta. Yritys voi keskittää viestinnän kokonaan Internetiin tai yhdistää sen perinteiseen markkinointiin. Uutta on myös se, että yritysten pitää suunnitella palvelut toimiviksi ympäri vuorokauden. Erilaiset vuorovaikutusmahdollisuudet ovat uusi ulottuvuus asiakassuhteiden hoitamiseen ja ne tulee myös huomioida yrityksen toimintasuunnitelmassa.

5.  Toimintasuunnitelman toteuttaminen

Internet ei ole muuttanut tarvetta päättää siitä, kuka vastaa eri toiminnan osa-alueista ja milloin kyseiset tehtävät suoritetaan. Yrityksen sisäiset resurssit tulee huomioida suunnittelun tässä vaiheessa.
 
Aikaisemmin asiakaspalvelu tapahtui yrityksen tiloissa, asioiminen tehtiin puhelimen, faksin, telefaxin ja kirjeiden kautta. Nämä asiat hoidetaan nyt pitkälti sähköpostin välityksellä tai uuden ja vanhan mallin yhdistelmällä.  Nykyisin yrityksen työntekijöiltä vaaditaan kyllä enemmän tieto-taitoa asioiden hallitsemiseen alati muuttuvan viestintäympäristön takia. Koska tiedot muuttuvat jatkuvasti, pitää olla myös valmius päivittää ja muuttaa niitä. Sitoutuminen on myös noussut tämän päivän sanaksi.

6. Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?

Kun yrityksen toiminta on käynnissä, on aika arvioida kuinka suunnitelmat ovat onnistuneet. Se tehdään mittaamalla, monitoroimalla ja arvioimalla saatuja tietoja. Internet ajalla tämä on mahdollista jopa päivittäin. Koska Internet maailma on jatkuvassa muutoksessa ja se uudistuu koko ajan lisää se tarvetta tarkastella ja arvioida tilannetta useammin kuin ajalla ennen Internetiä. Tilannearvion tekeminen, tavoitteiden asettelu, toiminnan suunnittelu ja seuranta ovat siis jatkuvassa prosessissa.

Plussaa ja miinusta Internetille:
- valtaisa tietolähde, vaikea erottautua
- useita markkinointikanavia, koventunut kilpailu
- asioiden seuraaminen ja mittaaminen on helppoa
- vuorovaikutusmahdollisuudet
- verkostoituminen
- globaali markkina-alue
- 2407365, jatkuva päivistys
- tekniikan toimivuus